A. Takalo

Vapaa pääsy!

A.Takalo soittaa soolona akustisen keikan ja halukkaat voivat lunastaa tuoretta vinyyliä.

A. Takalo, iskelmälaulajan poika, vibrafonisti-säveltäjän veli ja vienankarjalaisen runonlaulajan jälkeläinen, elää ja hengittää musiikkia rivitalokaksiossaan Kouvolan keskustan laidalla.

Perjantaina 2. lokakuuta ilmestyvään noin kahdenteenkymmenenteen pitkäsoittoon Paikka auringossa voi rakastua, vaikka ei olisi perehtynyt Takalon aiempaan tuotantoon. Takalon maailmaan jo tutustunut voi taas löytää levystä uutta kepeyttä ja rentoutta.

Kädenlämpöisen vastaanoton saaneen ensisinglen ”Lämpimät päivät” lisäksi levyllä on kymmenen muutakin minimalistista pop-hittiä, joissa länsimaisen populaarimusiikin klassikoiden ensyklopedinen tuntemus on kiteytynyt yksinkertaisiksi, tarttuviksi melodioiksi. Laulujen sanoitusten keskushenkilö haluaa rakastaa ja tulla rakastetuksi, mutta kuten niin monet, ei usein koe siihen pystyvänsä. Esimerkkeinä voi kuunnella vaikka avausraidan ”On kaikki lähteneet” sekä tarttuvan ”En saata itseäin kieltää”, jonka miltei tunnustuksellinen lataus purkautuu vasta lopussa rumpujen saattelemana.

Edellisestä Paranoidista on ehtinyt kulua Takalon mittapuulla poikkeukselliset kaksi vuotta, mutta uusi levy syntyi lopulta tyypillisen vauhdikkaasti. Vuoden alussa Takalo äänitti biiseistä demot Landolalla ja rumpukoneella ja alkoi sitten tehdä niistä levyversioita Barefoot Brothersin tuottaja Chester Burgerin kanssa, joka myös äänitti ja miksasi levyn. Burger keskittyi taltioimaan Takalon luontaista musikaalisuutta, joka ei kaipaa perfektionistista hinutusta eikä sentimentaalista kuorrutusta.

Takalon tuotanto on sekä perinteistä (folk-)rockia että sen kommentaaria. Hän lähti liikkeelle Dylanin jalanjäljistä, mutta askeleet sattuivat heti vinoon. Hengenheimolaisia suomalaisen rockin kaanonissa olisivat Tommi Liimatta ja Gösta Sundqvist pikemminkin kuin Juice Leskinen ja Hector. Jotain liimattalaista on myös Takalon tuotteliaisuudessa: vuodesta 2013 lähtien hän on julkaissut noin kahdenkymmenen pitkäsoiton verran kotipolttoisia, klassilliseen muotoon valettuja pop-lauluja (ja välillä versioita niistä). Levyjen sointi ja soitto ovat ovat yhtä virttyneen virtaviivaisia kuin Takalon kirpputoreilta keräämät asusteet, ja tyylit ovat vaihdelleet 1960-1970-luvun taitteen kultakauden bändisoitosta 1980-luvun alun synteettiseen poppiin ja takaisin.

Takalo nousi esiin samassa suomenkielisen rockin uudessa aallossa, joka toi pintaan muun muassa Jukka Nousiaisen, Litku Klemetin ja Mara Ballsin. Vuonna 2016 Joni Ekman valikoi viiden ensimmäisen levyn parhaat palat kokoelmaksi Greitest Hits. Lakkautettuaan Takavalot-yhtyeensä viitisen vuotta sitten Takalo on esiintynyt etupäässä soolona ja toisinaan Kannaksen radion tuuban ja rumpujen säestyksellä.

Levyn julkaisevat suoratoistossa ja LP:nä tamperelaiset pienlevy-yhtiöt Panama-levyt ja Suloset elukat.